Smarkside

En nyt jaksa pitemmin kirjoittaa, ehkä myöhemmin voisin jotain kunnon analyysiakin raapustella jos tuntuu siltä, mutta sanotaan nyt, että oli aika pettymyksellinen ja huono show itselleni. Matsien taso Hell In A Celliin asti oli kyllä ihan hyvää, mutta läpi show'n buukkaus oli aivan perseestä paria poikkeusta lukuunottamatta. Heitetään nyt nopeasti plussat ja miinukset, niin ei tule ihan turha ja sisällötön viesti.

+ Ryderin voitto. Jotenkin ajattelin, että voisihan tämä olla mahdollista, mutta sittenkin olihan se perkeleen suuri yllätys ja markout kun Zack oikeasti vyön irrotti katosta. Muutenkin IC-matsi oli oikeastaan illan ainut matsi missä mikään ei ärsyttänyt ja muutenkin se paras matsi.
+ Naisten matsi. Paras päärosterin naisten matsi sitten Litan ja Trishin päivien. Upeaa painia, taistelua ja jännitystä, vaikkakin voittajan ja varsinkin voittotavan suhteen olen vähän kahden vaiheilla. Charlotten voitto ihan hyväksyttävä, mutta voisi se voittaa muutenkin kuin Ricin sekaantumisien avulla.
+ Austinin stunnerit, koska se on vittu Stone Cold Steve Austin.

- Main Event oli odotetusti täysi farssi. Laiskaa, hidasta painia mutetetulla yleisöllä, ja sillä paskimmalla loppuratkaisulla. Iso "haistakaa vittu" koko yleisölle vuoden suurimman tapahtuman lopuksi.
- Rock. Jos Rockille ei keksitty mitään oikeasti järkevää tekemistä, niin koko äijän olisi voinut jättää show'sta ulos. Mikään tässä segmentissä ei toiminut. Rockin jutut oli väsyneitä, Wyattit persraiskattiin 3254:n kerran ja Cenan paluu, jota itseasiassa odotin, toteutettiin näin turhalla tavalla.
- Hell In A Cell. Ihan ok:ta mättöä tämä siis oli ja Shanen spotti oli kyllä hieno, mutta... Koko vitun juonikuvio ja matsi tuntuu juuri nyt niin turhalta, koska nähtävästi mikään ei muutu ja Taker ei tehnyt tällä voitollaan mitään. Yksinkertaisesti tällä ei vaan saavutettu yhtään mitään.
- Lesnar - Ambrose. Tämäkin oli ihan jees matsi sinänsä, mutta kun odotin tästä yli 20-minuuttista taistoa elämästä ja kuolemasta, ja sainkin noin 10-minuuttisen glorifioidun squashin, niin olihan tämäkin oikeasti aika turha ja perseestä.
- Jerichon ja LoN:n voitot. Kuumat nimet New Day ja AJ saatiin näyttämään aika heikoilta tässä tapahtumassa, ja voitot annettiin näiden sijaan hasbeenille ja neljän kiinnostavuuden mustan aukon stablelle. AJ:n varsinkin nyt pitäisi päästä voittajana eroon tästä Jericho-feudista ja suurempien asioiden äärelle.
- Selostuskolmikko, ai että kun särkee korvia kuunnella tota Cole, Saxton, JBL kolmikkoa. Aivan hirveää.

Saattaa olla täällä unpopular opinion, mutta omissa silmissäni tämä oli yksi kaikkien aikojen huonoimmista WrestleManioista, suurimmilta osin idioottimaisen, "what have you been smoking" -buukkauksen takia.

TakeOver: Dallas >>>>>>>>>>>> WrestleMania 32

Joo-o. Melkoisen kaksijakoiset tunnelmat. Kehässä Mania ei pahasti pettänyt mutta mutta..bookkaus jo ennen tapahtumaa oli perseestä ja homma jatkui itse tapahtumassa.

Mikä meni pieleen jo ennen sunnuntaita:

Roman Reigns. Itse ihan pidän kaverista mutta ei vuoden suurimmassa tapahtumassa voi kusta yleisön mielipiteen päälle näin pahasti! Ei voi olla että historian suurimman tapahtuman main event ei kiinnosta ketään.

Jericho vs AJ. Ei ei ja ei. Tämä oli jo niin nähty! Ei kiinnostanut lainkaan. Olisi kiinnostanut mikäli olisi ollut ensimmäinen kohtaaminen muuten ei.

IC ladder match. Joo ihan kiva että on tälläinen spottimatsi mutta olisiko tässä ollut saumaa "oikeaankin" otteluun? Esim KO vs Zayn? KO vs AJ? Fatal 4way Jericholla? Mikäli sitten piti tehdä tälläinen matsi niin miksi sinne kaivetaan täysin randomisti kolme herraa jotka ei todellakaan kuulu tällä hetkellä IC kuvioon?!?

US title. DUD. Miksi Kalistolle vastustajaksi sontasäkki?! Eihän tuosta hyvää tai kiinnostavaa matsia saa mitenkään! Tähän olisi voinut laittaa vaikka sen spotfestin ja vaikka niitä stadusteja ja rydereita pomppimaan.

New Day vs Nations. Ei. Kuumin tag team vastaan boooring league. Ja ilman että vyöt on edes pelissä?! Olisiko New Daylle voinut antaa mestaruusmatsin?

Itse tapahtumassa pieleen meni:

Ryderille IC-vyö. Miksi ihmeessä?! Miestä ei ole edes näkynyt ja suurimmassa tapahtumassa annetaan yksi arvokkaimmista vöistä?! Yllätykset on aina hyviä mutta jokin järki voisi olla

Y2J vs AJ. Koko ottelu oli turhan oloinen mutta Jericholle voitto?! Miksi?!

Naiset: Tylsin kaikista pitää edelleen vyön?!? Vasn koska iskä on Hall of famessa?! Ja se kuumin nimi joka rakennettiin hienosti voittamaan jätettiin rannalle. Sasha saa vyönsä pian mutta miksei voinut antaa Mania-voittoa?!

New Day vs League of Boring. Ei näin. Kuumin nimi jälleen häviämään muutenkin turhassa ottelussa.

Brock vs Ambrose. Voittajalla ei väliä koska molemmat piti saada näyttämään vahvalta. Matsi oli vaan melkein DUD street fight joka jäi lyhyeksi ja turhaksi.

Hell in a cell. Isot panokset! Isoimmat panokset koskaan! Näkyikö se ottelussa? No ei. Ei näkynyt Vinceä ei näkynyt ketään. Toivottavasti jotain tapahtuu edes Raw'ssa!

Wyatt. Jep. Näitä pitäisi pitää uhkana ja pelotteena vaikka family haudataan kokoajan

Hyvää:
Naisten ottelu. Voittajaa ja muutamia botcheja lukuunottamatta hyvä matsi! Ja sai onneksi aikaa.

Kalisto sentään säilytti. Se tästä nyt vielä puuttuisi että vyö olisi annettu Rybackille!

IC ladder. Voittajaa lukuunottamatta viihdyttävä matsi ja siistejä spotteja! Sami Zayn!!!

Shane McMahon! Vaikka olisi ollutkin ihan sama vaikka matsi oli alkanut coast to coast hypyllä ja päättynyt seuraavaksi hyppyyn katolta niin olihan varsinkin jälkimmäinen siisti spotti nyky-WWE:n mittarilla!!

Vaikka Wyattin squash oli turhaa Maniaa kuuluu legendat. Rock, Austin, Foley, HBK!!! Kyllä.

Siinäpä jotain hajanaista aatosta. Ei mene top kymppiin tämä mania

Itse nautin maniasta kans aikalailla täysin rinnoin.

Ladder Match oli ihan kivaa viihdettä ja voittaja miellytti ainakin itseä. Valitettavaa, että tuli muutaman vuoden myöhässä. Silti yleisön reaktio sai hymyn huulille.

Jericho-Styles oli aika perus kauraa näiltä. Vähän väkisin tuputtamista kaiken kaikkiaan. Eikö muka Jericholle löytyny ketään muuta selätettäväksi, kun kaveri kuitenkaa ei oo ympäri vuotta käytännössä ikinä showssa mukana. Styles tosin ei hirveesti noilla taidoilla Pushia tarvi ja parempi ehkä että joutuu suohon niin yleisö nostaa väkisin oikeella tavalla keilaan.

LON-New Day ottelun menin sit kelaamaan siihen pisteeseen, että ottelu päättyi ja Barrett oli mikissä ja meinas leuka loksahtaa, ku Shawn tuliki paini asussa rampille. Austin oli kerma kakun päälle Foleyta yhtään väheksymättä.

Ambrosen ja Lesnarin matsi oli aika perus kauraa... Tällästä aikalailla odotinkin. Ymmärrettävää, että ottelu ei kestä mitään 40minuuttia, ku kokoaika hakataan tyyliin kendolla ja tuoleilla niin aika araks se vetää jo lyhyemmälläki setillä.

Naisten matsi... Voi luoja ensinnäkin Sashan sisääntulo ja ne popit siinä. Ottelu oli koko Wrestlemanian paras. HUOMIO naisten ottelu oli 100 000+ ennätysyleisön edessä koko Wrestlemanian paras. Jännitys pysyi. Hienoja spotteja. Välillä toki vähän oli pientä Botchailua, mutta silti. Ainut mitä olisi suonut niin Sashalle voitto ja hirveet popit, mutta mikäli WWE vetää vähänkään oikeista korteista tää tulee myös ennen pitkää tapahtumaan. Toivottavasti näissä tulevisssa ppv.eissä mestaruus otteluissa myös naiset tulevat saamaan hieman pidempiä otteluita. Tämä oli hienosti hoidettu.

Shane-Taker oli tietenkin perus Taker laatua mihin tällä ikää enään pystyy. Shane oli yllättävän viihdyttävä vieläkin spoteissaan, vaikka aika pitkiä makoiluja tuli puolin ja toisin. Huikea häkkihyppy spotti kruunasi itse ottelun, mutta ei juurikaan koko tarinaa... jäi vähän pykälään.

Battle Royalista ei jääny mitään sanottavaa... aikamoista täytematskuahan toi tohon väliin oli.

Rock on kultaa... teki tai sanoi se sit mitä tahansa. Se on se jäätävä karisma edelleen. Wyattei se mitään haudannu.... WWE teki sen ajat sitten. Ei oo koko porukka kiinnostanu sit kilven faceturnin ja siihen on jo aikaa, että ihan sama. Tylsä kulahtanu seurue ilman mitään määränpäätä. Bray jauhaa vuodesta toiseen hirveetä siansaksaa huoh. Hienoa nähdä myös, että Cena alkaa olemaan pikkuhiljaa kunnossa.

Main Eventistä jäi sanottavaa:-

(Rukoillaan, että wwe.ellä olis ballsit tehdä seuraavasti: Reings tulee kehään heti rawin alkuun "juhlimaan" mestaruutta... yleisö lyö paskamyrkyn asiaan kuuluvaan tapaan. Reings yrittää vielä hetken kunnes luovuttaa ja haukkuu yleisön kiittämättömäksi, vaikka hän on tehny kaikkensa jne jne... pamahtaa Cenan tunnari soimaan ja Reings on sekunnissa wwe.n suurin Heel. Cmon Vince.)

Sellanen 'Mania. Ihan kivat fiilikset jätti, joskin tuo 5 tuntinen sisälsi niin paljon turhaa että oli pakko kelata epäkiinnostavimmat kohdat. Itselle ehkä illan isoin pettymys oli paljon odottama Amborse-Lesnar. Ei vaan natsannut. Harmi, siinä oli Ambrosella tuhannen taalan paikka lunastaa lippunsa kirkkaimpaan eliittiin mutta nyt jäi setti vajaaksi. IC-ladder oli oikein maistuva ja voittaja tuli todella puskista. Ryderille olen kaipaillut jo useamman vuoden kunnon pushia ja tulevaisuutta WWE:ssä, ehkä tämä on jonkin uuden alku? Niin, tai sitten ei...


Jericho-AJ Styles oli hyvää painia. Odotin AJ:lle voittoa, mutta positiivisena yllätyksenä sieltä tulikin Jerichon voitto. Näinkö omiani, vai pääsikö Jericholta matsin jälkeen tunteet valloilleen ja yritti peitellä sitä pitelemällä leukaansa ja myyden jotain osumaa ja vielä kehästä lähtiessään tuomarin kanssa säätäen? Olisiko ollut Y2J:n uran viimeinen 'Mania, tai ehkä jopa ottelu? Tai sitten vaan ylianalysoin. Mistä näitä tietää.


Shane-Taker. Kaksi vanhaa setää, joista toinen painii kerran vuodessa ja toinen ottanut osumaa kehässä, mitä, 8-10 vuotta sitten? No joo, kyllähän tässä oli illan paras matsi. Shane pisti vanhaa settiä kehiin ja ai että mä tykkäsin! Se hyppy häkin päältä WWE:ssä vuonna 2016...en olis uskonut. Taker nappasi voiton, ja vaikka stipulaationa olikin että hävitessään 32 jää Takerin viimeiseksi 'Maniaksi, jotenkin jäi perstuntuma että se oli jokatapauksessa tässä. Hanskat lähti kädestä, ja ukon ulkoinen olemus oli muutenkin sen oloinen. Voi toki johtua rankasta Hell In a Cell ottelusta myös tuon ikäisellä kaverilla .


HHH-Reigns. Triple H:n sisääntulo oli jälleen kova, tosi kova! Itse matsi olikin sitten sitä "kuka muistaa 10 vuoden päästä" settiä, eli ei mikään ikimuistettava. Stephanie keihästettiin ja Rumblesta asti odotettavissa ollut Romanin kosto tapahtui. Yksi heikoimpia Hunterin matseja lähivuosiin imo. Olisko kohta jo aika siirtyä pysyvästi NXT:n ja WWE:n tuotannon puolelle ja esiintyä tv:ssä pelkkänä on-screen hahmona ja pitäytyä painihommista for good?


Dwayne...eiku siis Rock, The Rock, niijustii, kävi jälleen leikkimässä supersankaria kehässä, ja vetihän se jopa jotain Eric Rowania vastaan 6, kyllä, KUUDEN sekunnin matsin. Siihen päälle sitten ikävä flashback kolmen vuoden takaa ja Cenan kanssa oikein juustoiset finisherfestivaalit käyntiin. Kansa diggasi AT&T Stadiumilla, ja Vincen kassaan kilisi dollareita hyvä määrä kun Hollywood-tähti ja Make-A-Wish-lähettiläs laittoivat Dallasin yössä jalalla koreasti. Kai tänkin Rockin vierailun olis voinu suorittaa LYHYEMMÄLLÄ ja järkevämmällä segmentilläkin.


Ja kutsukaa oudoks, mutta jos ei sytyttänyt Dwayne niin ei sytyttänyt myöskään nää kolme muutakaan sankaria jotka pisti nuorempaa väkeä kenoon. Niin, ja mitä vittua Mick Foley tässä teki? Austinin ja Michaelsin ymmärsi koska Texas, mutta miksi Foley? Selostuspöydän takana olis istunut yks Texaslainen legenda joka olis voinu Foleyn paikalle tulla pistämään pyykkinarulla nuoria levyks jos tällainen pappojen rähinäkerho nyt piti showhun saada. Sivuhuomiona toki se että Michaels näytti parempikuntoiselta kun suurin osa nykyrosterista. Äijä vois habituksen puolesta yhä dominoida kehässä.


Niin ja toi Andre the Giant Memorial Battle Royal, mitä vittua joku Shaq siinä teki? Propsit että annettiin tuoreelle jannulle voitto vaikka ei ollut mitään hajua kuka kyseinen kundi oli. Pitäis varmaan seurata NXT:tä joskus.


Jännä nähdä, onko oikeasti niin että WrestleMania 32 jäi kolmen suuren, voidaan sanoa legendan, viimeiseksi pysäkiksi. Sellaiset fiilikset itelle noista jälkihöyryistä vähän jäi. Jerichon ja Takerin lisäksi siis olettaisi että Hunter ripustaisi saappaita naulaan. Ketä tuolla muka enää on sille kohdattavaksi? Ambrose? Rollins? Vähän kuulostaa hmv-jutuilta. Ja vaikka tossa tuli rantattua noista kahdesta isosta segmentistä, niin kyllä show jätti ihan hyvän maun suuhun segmentteineen päivineen. Valitettavasti vaan näkyi ne isojen starojen loukkaantumiset. Rollins, Orton, Cena ja etc. kun puuttui niin jäi tietynlainen 'Mania fiilis vähän piippuun. Mielenkiinnolla odotellaan mitä WWE:llä on tarjota jatkossa.

Illan avannut seitsemän miehen tikasrymistely oli ehdottoman hyvä valinta starttaamaan vuoden suurin ilta. Homma toimi todella hyvin: tylsiä hetkiä ei ollut ja mukaan saatiin myös tuoreita ja näyttäviä spotteja, kuten se Sin Caran loikka kaatuvilta tikkailta yläköyden kautta ulos kehästä. Lisäksi tässä pelattiin hyvin Owensin ja Zaynin tarinalla. Matsissa oli mukavasti myös kaikkia pikkujippoja, kuten Stardustin Dusty-tikkaat. Yleisökin tykkäsi menosta ja kun homma loppui vielä jännittäviin loppuhetkiin, niin kasassa oli kunnon WrestleMania-opener.
***½

Itselleni tämä Jerichon ja Stylesin matsi kyllä maistui ihan ennakkoonkin ja kyllähän miehet toimivan koitoksen esittivätkin. Silti, tuntui ettei kaksikolla ollut Dallasissa sittenkään keskenään ihan se paras ilta. Ottelun bookkaus oli kuitenkin toimivaa: taisto pidettiin tasaisena ja kilpailuhenkisenä ja se kulminoitui hienosti loppuaan kohden. Pari tiukkaa near falliakin saatiin mukaan ja ottelun spotti oli ehdottomasti Stylesin yläköysivolttiviritelmä. Matsin loppukin oli minusta hyvä ja tarinallisesti oikein toimivakin — kaiken 'Maniassa kokenut Jericho löysi sittenkin sen keinon voittaa areenoista suurimmalla, siinä missä 'Manian ensikertailainen AJ jäi niukasti nuolemaan näppejään. Erinomainen koitos, joka jäi kuitenkin aavistuksen niistä odotuksista, joita tälle pedattiin.
***+

Omituista, ettei Barrettin viime hetken poisjäämistä oikein noteerattu millään lailla. Lisäksi oli tympeää, etteivät joukkuemestaruudet olleet pelissä vuoden isoimmassa show'ssa. Kun tähän vielä lisää sen, että itse ottelukin jäi aika tv-matsimaiseksi ilman sen suurempia kohokohtia, niin tätä kyhäelmää saattaa pitää pettymyksenä. Yleisökään ei oikein syttynyt tälle. Myös tässä ottelussa nähtiin yllättävät voittajat, eivätkä yllätyksen loppuneet myöskään matsin jälkeen. Michaelsin, Foleyn ja Austinin karkeloinnit olivat ihan mukavaa seurattavaa ja kuuluivat ns. asiaan. Otteluna kuitenkin epäonnistuminen.
**½

Oli outoa, että Ambrosen ja Lesnarin hyvin rakennettu kuvio sai 'Maniassa lopulta sitten näin vähän aikaa. Etenkin kun kumpikin miehistä on oikeasti ihan hiton overeita tähtiä. Lyhyt aika olikin tämän matsin isoin kompastuskivi. Muutenhan homma toimi erinomaisesti: meno oli tasaisen kovaa ja yleisö syttyi matsille. Tästä jäi kuitenkin uupumaan sellainen yksittäinen muistettava WrestleMania-tason spotti eikä matsin stipulaatiotakaan hyödynnetty ihan toivotuissa määrin. Lopetus herätti hieman kaksijakoiset fiilikset - toisaalta F5 on over liike ja sen iskeminen terästuolien päälle kuuluukin olla kova juttu, mutta ehkäpä Ambrosen olisi kannattanut silti antaa vielä nousta tuosta ja jatkaa taistelu vielä vaikka viisi minuuttia ennen lopullista kuoliniskua. Lyhyesti sanottuna ottelu oli kyllä hyvä, mutta läheskään kaikkea sen potentiaalia ei jostain syystä haluttu käyttää.
***

Charlotten, Beckyn ja Sashan WrestleMania-koitos oli itselleni ehkäpä jopa illan odotetuin juttu. Erinomainen ja pitkäjänteinen buid, divarin parhaimmistoon kuuluva kolmikko ja vieläpä Kick Offissa julkistettu uusi Women's-mestaruusvyö tekivät kaikki tästä ottelusta odottamisen arvoisen. Eikä tämä pettänyt. Meno oli alusta asti tulista tykitystä ja vaikka etenkin alkuminuuteilla trio sortui pienen yliyrittämisenkin puolelle, niin sekään ei juuri menoa haitannut. Yliyrittäminen voittaa kuitenkin aina botcheja pelkäävän liian varman päälle vetämisen. Homma nousi todelliselle WrestleMania-tasolle viimeistään Sashan ja Charlotten huimien kehän ulkopuolelle tehtyjen loikkien jälkeen — hiton hyviä ja matsin kulkuun täydellisesti sopineita spotteja. Viimeistään kehässä nähty kolmikon huikea lukotussota nosti fiilikseen todellakin kattoon ja voittajaa sai ihan oikeasti jännittää. Se olikin myös yksi ottelun vahvuuksista, sillä voittajaa oli oikeasti aika vaikea ennalta arvata. Myös lopetus sopi hyvin tarinan luonteeseen. Paras naisten 'Mania-matsi koskaan ja illan todellinen valopilkku.
***½

Shanen ja Undertakerin Hell in a Cell -sota oli ehdottomasti illan kaksijakoisin matsi. Ottelun alkupuolella fiilis oli varsin pettynyt hitaaseen menoon jota kaksikko tarjosi, mutta viimeistään Shanen Coast to Coastin ja häkistä ulos pääsemisen jälkeen kaksikko nosti taistelunsa ihan uudelle tasolle. Päällimmäisenä tästä jäi mieleen tietysti Shane O'Macin sairas loikka häkin katolta, joka painuu kyllä historiaan yhtenä WrestleManian kaikkien aikojen spoteista. Sydäntä kylmäävä kohtaus johti myös erittäin toimiviin loppuhetkiin, joiden seurauksena 'Taker lopulta lopetti taiston hyytävän Tombstonen jälkeen. Loppuosansa ansioista tämä nousee minun kirjoissani ehdottomasti 'Manian arvoiseksi mittelöksi.
***½

André The Giant Memorial Battle Royal olikin sitten illan virallinen hengähdystauko. DDP oli kiva ylläri ja Shaq O'Neal tuli kyllä ihan puskista. Meno ei ollut mitenkään erityisen mieleenpainuvaa, vaikka läpi ottelun nähtiinkin ihan kivoja hetkiä. Baron Corbinin nosto otteluun ja voiton antaminen tulokkaalle oli ehdottomasti hyvä ratkaisu. Juuri tällaiseen tarkoitukseen tätä Battle Royal -konseptia pitäisikin käyttää.
**+

En oikein tiedä olisiko mikään voinut pelastaa tätä ME:tä. Reignsin bookkaus on ollut järkyttävän huonoa jo puolisen vuotta eikä yleisön reaktioista viisveisaaminen tämän kuvion suhteen ollut millään lailla fiksu veto. Matsin asetelma oli siis susisurkea ja lopulta illan suurimman sankarin viittaa kayfabessa kantanut mies sai aikaan ainoastaan buuasmyrskyn ja heel-pomo taas valtaisat popit. Itse meno oli painillisesti kuitenkin ihan kelpoakin: Triple H piti ottelua hyvin kasassa teki töitä matsin onnistumiseksi. Mies on myös firman parhaita myyjiä. Mutta kun taustarina on pielessä ja ottelun tunnelataus miinuksella, ei oikein mikään jaksa kiinnostaa. Niin tässäkin kävi. Taisto sai puolisen tuntia aikaa, mutta näin paria vuorokautta myöhemmin matsista ei ole oikeastaan juurikaan muistikuvia. Reignsin Spear Stephanielle oli ihan kiva hetki, mutta ei sekään ei maistunut tässä kylmässä sopassa lopulta oikein miltään. Taisto olisi kaivannut myös jonkinlaista lopputwistiä noustakseen edes vähän suosta, mutta lopetus oli ainoastaan hiton ennalta-arvattava ja tylsä. Suurin ongelma ottelussa kitetytyy siihen, ettei se tuntunut oikein miltään: vuoden isoimman show'n pääottelun pitäisi herättää tunteita (noh, ainakin muuta kun ärsytystä), eikä tässä siinä onnistuttu. Harmittavan iso floppi ja viimeinen varmistus siitä, että projekti Reignsissä ollaan menty pieleen ja pahasti.
**½

Arvio:
Jos tämä olisi ollut tuiki tavallinen rivi-PPV, olisi tämä tapahtuma saanut ehdottomasti puhtaat paperit. Minusta vuoden hypetetyimmän show'n täytyisi kuitenkin tarjota se viiden tähden spektaakkeli, millaiseksi sitä rakennetaankin. Tänä vuonna moisesta jäätiin aika kauas. WrestleMania-tasoisiksi otteluiksi nousivat ainoastaan openerina nähty Ladder-taisto Intercontinental-vyöstä, naisten Triple Threat sekä Shanen ja Undertakerin Hell in a Cell. Loput otteluista sitten pettivätkin enemmän tai vähemmän. Minusta tässä ei myöskään nähty lopulta yhtäkään oikeasti huipputason ottelua, joita voisi vuoden lopuksi muistella. Onhan tässä toki otettava huomioon rosterin kapeuskin isojen tähtien loukkaantumisten myötä, mutta silti. Kyllä tälläkin pakalla olisi ollut mahdollista saada aikaan parempi show. Vanhoja tähtiä tässä tapahtumassa nähtiin paljon, mikä tavallaan kuuluukin 'Mania-henkeen, enkä minä esim. Michaels, Foley & Austin kolmikkoa tai Rockia pahalla katsonutkaan. Cenan paluukin oli ihan kiva juttu, vaikka sekin olisi voinut toimia paremmin jotenkin muuten bookattuna. Eniten fiilistä latisti tietenkin ME, joka oli rakenteluultaan huonoin miesmuistiin eikä tarjonnut lopulta itse tapahtumassakaan mitään ihmeellistä. Ajoittain tässä päästiin kyllä sellaiseen hienoon 'Mania-fiilikseen, mutta kokonaisuutena tämä jäi WrestleMania-mittapuulla keskinkertaiseksi. Niin joo, aika surullista, että Cenan vietyä US-mestaruuden arvostuksen tappiin, niin puolta vuotta myöhemmin titteli onkin kenties vielä alempana kuin ennen Cenan mestaruuskautta eikä sitä edes puolustettu pääshow'ssa. Plääh.

Oli kyllä kehno Wrestlemania.

Viime vuonna ei ollut minkäänlaisia odotuksia, mutta WWE yllätti ja pisti ihan mukavan show'n kasaan. Tänä vuonna ei sitten onnistunut Wrestlemania aiheuttamaan yhtä hyviä fiiliksiä.

Kickoffin ensimmäisenä otteluna nähtiin Kaliston ja Rybackin välinen ottelu US-mestaruudesta. Nopeasti on pudonnut US-vyön arvostus John Cenan mestaruuskausien jälkeen, kun nyt oteltiin vyöstä kickoffin ekassa ottelussa melko tyhjien katsomoiden edessä. Eipä tästä ottelusta mitään ihmeempää sanottavaa ole. Ihan mukava ja lyhyt perinteinen Daavid vs Goljat -tyyppinen ottelu. **½

Naisten joukkueottelusta odotin katastrofia, mutta eihän se nyt niin paska ollutkaan kuin mitä oletin. En tosin hirveän intensiivisesti jaksanut otteluun keskittyä. Tuntuu oudolta sanoa tämä, mutta minun mielestäni Eva Marie veti yllättävän hyvin kehässä! Lopetus oli ihan kiva, mutta siihen se oikeastaan jäikin. *½

The Usos vs Dudley Boyz -otteluun jaksoin vielä vähemmän keskittyä. Usot ovat kyllä raivostuttavan epäkiinnostavia hahmoja. Kehässä ihan perushyviä, mutta niissä ei ole mitään kuitenkaan, mikä saisi minut heidän tekemisistään välittämään. Ja ottelun jälkeiset pöytäspotit olivat ihan perseestä, kun Dudley Boyz eivät päässeet niitä tekemään Usoille. Plääh. **

Sitten alkoikin varsinainen show, ja heti alkuun nähtiin illan viihdyttävin kamppailu - Tikapuumatsi Intercontinental-mestaruudesta. Loistava aloitus illalle, ja tässä nähtiin jopa yllätys, kun Zack Ryder voitti mestaruuden. En hirveästi ole kiinnostunut Zack Ryderistä, mutta olihan toi ihan siisti ratkaisu ja jäi hyvä mielikin. Vaikka annan tälle ottelulle jopa **** tähteä, niin silti olen sitä mieltä, että Wrestlemaniassa olisi pitänyt olla Kevin Owensin ja Sami Zaynin välinen ottelu. Tikapuumatsi olisi voinut olla vaikka US-mestaruudesta.

AJ Stylesin ja Chris Jerichon ottelu oli yllättävän tylsä. Eihän tämä missään nimessä kehno ollut, mutta odotusarvot ovat korkealla, kun kehässä on Jericho ja AJ Styles. En sitten tiedä mikä tässä oli, kun en vaan jaksanut innostua. En edes seuraa Rawia, joten ainoa näiden välinen kohtaaminen, jonka olen nähnyt oli Fastlanen matsi. Ärsyttää aivan suunnattomasti, että ottelu ei loppunut Styles Clashiin. En yhtään tykkää tästä WWE:n PPV:iden (ja erityisesti Wrestlemanioiden) tyylistä, että lopetusliikkeet eivät ole niin tehokkaita. Kaiken lisäksi Chris Jerichon voitto oli aivan käsittämätön ratkaisu. ***

League of Nations vs New Day oli kuin suoraan jostain Raw'sta. Olisi nyt ollut edes siitä Tag Team -mestaruudesta tämä ottelu. **½

Brock Lesnarin ja Dean Ambrosen välinen katutappelu ei kyllä paljon tarjonnut sekään. Alkaa ainakin itseäni tylsistyttämään tämä Lesnarin nykyinen Suplex City -rooli. Tässä olisi ollut ainesta kovemmaksi matsiksi ottelumuotonsa takia, mutta valjuksi jäi meno. **½

Hienoa, että vihdoin saatiin naisten mestaruus takaisin. Tätä ottelua olin odottanut ja olihan tämä hyvä matsi. Ei ehkä ihan niin hyvä kuin näiden naisten parhaimmat ottelut NXT:n puolella, mutta parasta naisten painia, jota olen nähnyt päärosterin puolella. Becky Lynch on ihanin nainen, jonka puolella olin, mutta odotin Sasha Banksin voittavan tämän ottelun. Charlotten voitto oli ehkä pienoinen yllätys, mutta tarkemmin ajateltuna tämä oli mielestäni ihan toimiva ratkaisu. ***½

The Undertakerin ja Shane McMahonin välinen Hell in a Cell -ottelu oli ottelu, jota ehkä odotin toiseksi eniten, vaikka lukemani perusteella ottelun taustalla oleva kuvio oli suoraan sanottuna kökkö. Niin oli tämän ottelun alkupuolikin, sillä tämän matsin ei missään vaiheessa olisi pitänyt yrittää olla kunnollista, teknistä painia. Ei vaan toiminut. Ottelun loppupuolisko olikin sitten toimivampi, mutta Shane McMahonin hullusta spotista huolimatta jäi vähän ristiriitaiset fiilikset. Undertaker voitti, Vince McMahon ei sekaantunut missään vaiheessa ja valta säilyy The Authoritylla. Mikä tämän kuvion ja ottelun pointti oikein oli? ***

Andre the Giant Memorial Battle Royal oli aika kummajainen. Baron Corbin, DDP, Tatanka ja Shaquille O'Neal samassa Battle Royalissa vuonna 2016 - mitä vittua? Eipä tämä mikään ihmeellinen ottelu ollut, mutta oikein mukava oli nähdä Baron Corbinin voittavan. Tosin mulla oli WWE-veikkauksessa voittajaksi merkitty Cesaro, koska odotin Cesaron tekevän yllätyscomebackin Wrestlemaniassa ja voittavan tämän ottelun. **

Sitten nähtiinkin The Rockin ja Wyatt Familyn välinen ylipitkä segmentti, jonka aikana Wyatt Family jälleen haudattiin oikein kunnolla. Ihan liian kauan aikaa kesti, eikä noi The Rockin jutut oikein jaksa enää edes hymyilyttää. The Rockin ja Erick Rowanin väliselle "ottelulle" DUD.

Roman Reignsin ja Triple H:n välinen mestaruusottelu toi mieleen toisen Wrestlemanian pääottelun - The Undertaker vs Sycho Sid. Eli suoraan sanottuna ihan hemmetin tylsä ottelu. Huvitti myös se, kuinka WWE pisti yleisön mikit mutelle. **

Yhteenvetona siis: Ihan liian pitkä Wrestlemania, jossa oli outoja buukkauspäätöksiä. Oli aika zombie-olo koko maanantain, kun erehdyin katsomaan koko Wrestlemanian alusta loppuun suorana...

Jordan kirjoitti: Niin ja toi Andre the Giant Memorial Battle Royal, mitä vittua joku Shaq siinä teki?

Tekee jotain WWE:hen liittyvää, että hänet voidaan tunkea HOF:iin joku vuosi.

Aika pitkälti kaikki on sanottu, mutta sanotaan silti vielä, kun vasta eilen kyseisen tapahtuman näin.

Kalisto vs. Ryback oli oikeasti aika viihdyttävä, joskin lyhyt mäiske. Yksi tapahtuman parhaita. Kaliston asusta plussaa.

5 naista vs 5 naista oli parempi kuin mitä se olisi saanut olla, mutta ei siltikään toki hyvä. Suurin pelastus oli Brien nätti Yes lock.

Dudley vs. Usot ei kiinnostanut minua ja tuskin ketään muutakaan.

Laddermatsi oli ihan jees. Voittaja oli toki yllättävä, mutta toisaalta itse en Ryderistä ole hirveästi koskaan välittänyt niin oli se vähän se ja sama (missasin ne sen webshown vuodet). Spotit olivat toki nättejä ja sitä rataa - erityismainintoina Sin Caran dive ja Zaynin half-nelson suplex (tai joku sinne päin), mutta ei nyt mielestäni mitään maailmaa mullistavaa. Stardustin polkadotit olivat myös kiva lisä.

Olin varmaan ainut täällä, joka oikeasti odotti tätä Jerichon ja Stylesin matsia. Juu olihan tämä nähty jo varmaan 4 kertaa, mutta nyt ensimmäistä kertaa kyseessä oli heel-Jericho vs. face-Styles. En nyt osaa laittaa näitä otteluita hyvyysjärjestykseen, mutta sen tiedän että tämä ei ainakaan paras ollut. Aika semijees. Ei mitään mikä jäisi mieleen tulevina vuosina. Mitä nyt aivan järkyttävä bookkauspäätös pistää Styles häviämään.

League of Jobbers vs. New Day. Kertoo jotain omasta kiinnostuksesta, kun vasta nyt muiden viestejä lukiessani tajusin ettei Barrett edes osallistunut matsiin. Parasta ottelussa oli New Dayn entrance ja matsia edeltänyt promo. Dragonball Z ukkelit ulos muroboksista? Matsin päätteeksi HBK, Austin ja Foley vetämään jobbereita turpaan koska miksipä ei. Eipä se nyt niinkään häirinnyt ja Rusev myi stunnerin kuin esimies, mutta on tämä fanservice välillä vaan vähän pelleilyä.

Lesnarin ja Ambrosen matsi oli ehdottomasti illan pettymys. Itselläni ei ole mitään ongelmaa että Ambrose hävisi. Itseasiassa en edes halunnut hänen voittavan. Sen sijaan hänen olisi pitänyt tehdä jotain sellaista, mikä olisi jäänyt ihmisten mieliin ja saanut hänet näyttämään vahvalta häviössäkin. Siis jotain vastaavaa kuin mitä Mankind teki King of the Ringissä 1998. Sen sijaan tässä ei tapahtunut mitään. Nämä hienot aseet jäivät kokonaan käyttämättä (en edes uskonut, että moottorisahalla tehdään mitään, mutta piikkilankamailalla olisi voinutkin huitoa) ja muutenkin melkoinen pannukakku. Lisäksi No Holds Barred Street Fight on tautologia. Jos on pakko sanoa stipulaatio moneen eri kertaan, niin olisivat edes menneet kunnolla överiksi: No Holds Barred Extreme Rules Street Fight No DQ Anything Goes Hardcore Match.

Naisten 3-way oli illan paras matsi. Lisäksi tässä oli päärosterin paras naisten matsi koskaan. Ei paras matsi sitten Trishin ja Litan, vaan paras naisten matsi koskaan päärosterissa. Snoop Dogg saattamassa Sashaa <3. Ihan NXT-tasoinen setti tämä ei silti ollut ja tässäkin oli jokseenkin ongelmia, mutta todella hyvä matsi silti. Voittaja oli tässäkin väärä, mutta ehkä he haluavat rakentaa sitten naistendivarin vahvan heelin Charlotten ympärille.

Undertaker vs. Shane. Taisin olla humalassa tätä katsoessani, koska en muista muuta kuin Shanen hypyn. Mikä muuten taitaa olla yksi hulluimmista spoteista koskaan. Etenkin WWE:ssä. Ja tosiaan tuloksesta... no, lainataas Max Landisia:
"The show is bad and I will fix it if I win."
"Undertaker won, hurray, now the show can continue to be bad, thank goodness."

Andre Royal oli melkoisessa paikassa. Oli myös huvittavaa, miten esim. Mark Henry sai oman entrancen, mutta TATANKA?!!?!?!? ei. Ja tosiaan mitä vittua koko matsi: Shaq, Tatanka, DDP ja tietenkin se suurin ja kaunein eli Baron Corbin. No joo. Kiva että Corbin vei. Vaikkei tuhonnutkaan yhtään indyuikkaria samalla.

The Rockin segmentti oli vaivaannuttava. Wyattit nyt ei kiinnosta tippaakaan. Se vene on jo seilannut kauan aikaa sitten. Rockin ja Rowanin (ERIC ROWANIN WRESTLEMANIA MOMENT WOOO) koitos oli varmaan vain siksi, että saadaan taas vähän rikottua ennätyksiä kun kerta ollaan Texasissa tekemässä historiaa. Cenaa oli kiva nähdä ja jos totta puhutaan niin ei haitannut yhtään että Wyattit haudattiin. Taas.

Main Event oli melkoista kuraa. HHH:n entrance parasta antia. En tainnut jaksaa edes katsoa koko matsia kunnolla, koska mielessäni ei ole mitään.

Overall: Aikalailla sellainen peukku puoleenväliin. Venue ei ollut mitenkään erityisen hieno. Buildi oli hirveä, mutta ajattelin että kaikki pelastetaan sitten itse maniassa. Vaan ei: matsit olivat paria poikkeusta lukuunottamatta tylsiä ja bookkaus oli hirveä.

WrestleManiasta sen verta vielä, että hassusti oma mielipide poikkeaa täysin kriitikoiden sekä massan mielipiteistä. Mielestäni tapahtuma menee heittämällä omaan top-3:n ikinä, helposti ohi muista WrestleManioista (paitsi XIX) ja niukasti MiTB 2011:n taakse. En tiedä, itse nautin koko tapahtumasta aina sinne Main Eventtiin saakka, sillä sitä ennen nähtiin hemmetin hieno opener, mahtava taistelu naisten mestaruudesta, hienoa painia Stylesilta ja Jericholta, lähes täydellisesti bookattu McMahon-Taker (jos ei olisi ollut sitä typerää teknistä vääntöä matsissa, niin olisi ollut kiva) ja sitten nämä fillerimatsit Battle Royal ja LoN-New Day. Ainoat asiat mistä en pitänyt oli huonosti bookattu Lesnar-Ambrose, laiskaa painia main eventissä ja ylipitkä promo Rockilta. Mutta koska kyseessä oli WrestleMania, en valita. Tärkeintä oli se, että itse viihdyin täysin ja siinä se onnistui mahtavasti. En näe valittamisen aihetta ylimenneestä ajasta enkä siitä, että Taker-McMahon sai 30 minuuttia. Ei tullut edes mieleenkään katsoa kelloa.

PS. Shanen spotti oli edelleenkin viimeisen viidentoista vuoden aikana sairain spotti minkä olen nähnyt. Ei nyt oikein mikään voi mennä tämän edelle. Tietenkin ne Mankindin spotit silloin Takeria vastaan oli asia erikseen, mutta viimeisen 15 vuoden aikana ei taida olla pahempaa. Ai jumalauta että sai pelätä huolella että kuoliko se nyt. Onneksi ei.

Miksu kirjoitti:PS. Shanen spotti oli edelleenkin viimeisen viidentoista vuoden aikana sairain spotti minkä olen nähnyt. Ei nyt oikein mikään voi mennä tämän edelle. Tietenkin ne Mankindin spotit silloin Takeria vastaan oli asia erikseen, mutta viimeisen 15 vuoden aikana ei taida olla pahempaa. Ai jumalauta että sai pelätä huolella että kuoliko se nyt. Onneksi ei.

Samat kävi mielessä, siinä vaiheessa ku Shane alko kiipeämään häkin katolle ni sanoin itekseni ääneen että ''älä jumalauta tee sitä, sää kuolet''

Samaa manailtiin paskat housussa meidän kisastudiossa. Tiesin äijien lentäessä häkin läpi ulkopuolelle, että pöytäspottia on luvassa, mutta juurikin sellaista Ambrose-Rollins-tyyppistä hullua, mutta semiturvallista pudotusta. Sekin kuitenkin nykyWWE:n mittakaavassa oli todella sick bump. HiaC-häkkiähän nimenomaan aikoinaan 2006 korotettiin juuri sen takia, ettei kukaan enää ylhäältä uskaltaisi hypätä eikä fanitkaan semmoista uskaltaisi enää vaatia ja toivoa, jolloin näitä matseja katsoessa odotukset pysyvät inhimillisissä raameissa. Nyt näköjään Shane oli eri mieltä.