Smarkside

Minkäslaisessa ympäristössä Smarksiden väki asustelee? Onko suurimmalla osalla kiva pikku yksiö kerrostalossa kaupungissa, vaiko kolmio rivarissa maaseudulla? Kenties omakotitalossa, vai vielä vanhempien luona asusteleva yksilö? Avovaimo messissä vai ei? Eläimiä? Sana on vapaa, kysymyksiin ei ole pakko vastata.

Itse asustelen kissan kanssa rivarissa kaksiossa. Kämppä on loistavassa kunnossa loistavalla sijainnilla (kouluun matkaa 10m). Kämpän löytäminen oli pain in the ass, koska täällä jumalan selän takana ei paljoa vapaita kämppiä löydy, sillä suurin osa kämpistä ovat spurguilla. Muutin tähän siis yli pari kuukautta sitten ja voin sanoa tämän olevan helpotus, verrattuna koulun yleisiin asuntoloihin tai vanhempien luona asumiseen.

Mites muut?

Asun maailman pienimmässä kerrostaloyksiössä kissani kanssa. Asun tässä nyt kolmatta vuotta ja kyseessä on ensimmäinen kämppä (ellei sivarivuotta lasketa) johon muutin äidin luota. Noin 3 kilometriä on Tampereen keskustaan ja hyvät bussiyhteydet vaikka en minä kyllä tuohon matkaan nykyään edes bussia enää käytä. Lähin kauppakin on ihan parinsadan metrin päässä. Ei valittamista muilta osin kun että tässä nyt oli jo alkujaankin kokoon nähden ihan käsittämättömän iso vuokra ja kun se joka vuosi nousee jonkun tietyn prosenttimäärän niin se on tässä parissa vuodessa noussut vielä kohtuuttomammaksi. Mutta silloin kun hain kämppää, tämä oli halvin mitä Tampereelta löytyi ja jos olisi halunnut kämpän jossa saa olla lemmikkejä niin olisi saanut helposti maksaa satasen enemmän kuussa. Eli siis vähän niinkun "laittomasti" pidän tässä kissaa messissä.

Hyvin samantapaiset setit ylemmän kanssa. Tampereen Kalevassa asun, eli en todellakaan kauhean kaukana keskustasta. Sen sijaan kokoa tällä ei ole paljoakaan (29 neliömetriä) ja vaikka hinta oli suhteellisen edullinen muuttaessani, niin muutaman vuoden jälkeen tämänkin hinta on noussut yli viidensadan. Lemmikkiä ei sentäs ole.

Tosin ehkä mieluummin maksan hieman siitä, että asun lähellä oikeastaan kaikkea omassa mukavuudessani, kuin että asuisin parilla sadalla Hervannan solussa.

Pohjois-Helsingissä asustelen rauhallisella pientaloalueella, 3h rivarissa. Mukana avovaimo, tytär ja koira. Alkuvuodesta muutettiin, just saatiin suht iso takapiha aidattua (että koiruus pääsee temmeltää), iso kaasugrilli ja 6hlö puutarhakalusteet hankittua. Eli valmiina kesään.

Tommonen kämppä olisi meidän alueella varmaan semmoset 300t euroa. Hyvässä kunnossa, 2 kerrosta ja reilu piha. En ole varsinaisesti mikään huonotuloinen, mutta ei perkuti ole Helsingissä varaa 3h+ rivariin nyt, eikä varmaan ikinä. Tai no korjaan, jos saisi jostain repäistyä alkupääomaa sen 20%, niin sit ehkä...

...eli siis vuokralla asutaan. Nyt ja ikuisesti. Tai ainakin siihen asti, kunnes a) voitan lotossa tai b) suostun muuttamaan Helsingin ulkopuolelle (mikä yhtä todennäköistä kuin a-vaihtoehto). Mutta ei voi valittaa, vuokra on OK ja alue mitä mainioin kasvattaa skidi! 500m säteellä on 4 päiväkotia, 1 ala-aste ja 1 yläaste. Lähikaupat vieressä ja 5min auto/bussimatkan päässä (tai reilu 10min pyörällä...) Malmi, joka on vähän niinku pieni kaupunki keskellä Helsinkiä, löytyy kaikki palvelut.

Very happy yes I am.

Viikot asun asuntolassa Turengissa ja viikonloput ja lomat lapsuus omakotitalossa perheen kanssa Järvelässä. Vielä kaksi vuotta ainakin asuntola elämää olisi edessä, omasta kodista en tiedä

46 neliönen kaksio muutaman kilsan päässä Turun keskustasta. Kissa kämppiksenä. Sivaria suorittavana on toki hienoa että valtio maksaa asumisen. Sääli on vaan se, että vuodenvaihteessa sivarin päätyttyä pitää keksiä uusi asunto, koska ei minulle ole varaa asua näin kalliissa lukaalissa.

59 neliöinen kaksio Hyvinkäällä, reilu kilometri juna-asemalle ja keskustaan. Ja kas kummaa myöskin kissa tuossa kaverina. Hieman hintavahan tämä yksinasuvalle on mutta näillä mennään. Mitäpä sitä vaihtamaankaan, hyvä kämppä ja hyvä sijainti.